Pyöreän tornin kilta
PTK perustettiin vuonna 1947 Erkki Suksen pari vuotta aiemmin tekemän aloitteen perusteella. Ajatuksena oli parantaa teekkariyhteisön sisäistä jatkuvuutta sotien jälkeen, jotta vanhat perinteet eivät vaipuisi unholaan. Samalla killan oli tarkoitus muodostaa elävä yhdysside opiskelevan sukupolven ja valmistuneiden tieteenharjoittajien välille. Kilta sai nimensä niin ikään Suksen ajatuksesta, että Polin yläkerran vinttitilat ja pyöreä torni, “jota kyyhkyset ovat pitäneet kuherruspaikkanaan vuosikymmeniä”, kunnostettaisiin edustuskelpoiseksi tilaksi killan jäsenille, kuten sittemmin myös tehtiin. Killan merkit eli embleemit otettiin käyttöön vuonna 1956. Nykyisin käytetään ainoastaan killan merkkiä ja raadin jäsenyyteen liittyviä lisämerkkejä.
Jäsenkunnan mielenkiinto killan toimintaa kohtaan laimentui 1960-luvun loppupuolella, ja killan raati kyseenalaisti killan toiminnan jatkamisen. TKY:n hallitus otti kuitenkin selvän kannan, että toiminnan on jatkuttava, ja etenkin killan tarkoitusta toimia opiskelijoiden ja vanhempien sukupolvien välisenä yhdyssiteenä oli terästettävä. Samalla killalle haluttiin antaa kunnon tehtävät ja vakinaista toimintaa. Kilta tuotiin lähemmäs ylioppilaskuntaa ja siihen puhallettiin uutta virtaa. Killan toiminta päätettiin siirtää “huulilinjalle”. Myös tuolloin laadittu uusi sääntöehdotus jätettiin pöydälle.
Tänä päivänä kilta elää voimissaan. Arwoisia on läpi vuosien valittu vajaat 900 kpl ja joukossamme heistä on vajaat 700.
Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys ry.
Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys TTEY perustettiin vuonna 1948 Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan työrukkaseksi keräämään varoja Teekkarikylän rakentamista varten. Ylioppilaskunta ei silloisen lainsäädännön nojalla voinut toteuttaa kaikkia niitä operaatioita, joilla rahaa teekkarikylää varten haluttiin kerätä, joten Teekkarikyläprojektin varainhankintaa varten tarvittiin erillinen ylioppilaskuntaa lähellä oleva oikeushenkilö. Voidaan sanoa, että ilman TTEY:n toimintaa Teekkarikylä ei olisi olemassa ainakaan nykymuodossaan.
TTEY sai muun muassa erikoisluvan tuoda sodanjälkeisestä pulasta kärsivään maahan ylellisyystarvikkeita kuten kahvia, nailonsukkahousuja ja appelsiineja. Toiminta nautti viranomaisten virallista ja epävirallista tukea aina presidenttiä myöten.
Teekkarikylän valmistuttua oli uusi sodanjälkeinen sukupolvi astunut ruoriin. Syntyi uusi toimintakulttuuri, joka vastasi aiempaa vakiintuneemman yhteiskunnan arvoja. Samalla yhdistyksen merkitys teekkariyhteisölle väheni. Yhdistyksen johto vaihtui ja TTEY muuttui ylioppilaskunnan pöytälaatikkoyhdistykseksi, jolla tosin oli tiettyä varallisuutta. TTEY oli kuitenkin perustamassa Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiön (KAUTE) sekä Ylioppilasterveys ry:n.
1970-luvun alussa TKY:n talousjohto halusi siirtää TTEY:n varat ylioppilaskunnalle tilkitsemään Dipoli-talon aiheuttamia taloudellisia reikiä. Samanaikaisesti tapahtuneen politisoitumisen ja vasemmistoradikalismin temmellyksessä eräät oikeistolaiset henkilöt halusivat kuitenkin estää TTEY:n varojen valumisen ylioppilaskunnan pohjattomaan kassaan. Yhdistys herätettiin uudelleen henkiin, sille valittiin uusi johtokunta ja se alkoi hoitaa itsenäisesti sille siirrettyä varallisuutta.
TTEY:n uusi johto erkaannutti yhdistyksen ylioppilaskunnasta ja yhdistyksessä alkoi sisäänpäin kääntynyt kausi. Yhdistyksen varallisuus karttui muun muassa wappulehtien ja teekkariorkestereiden levyjä kustantamalla sekä sijoitustoiminnan kautta. Tuottoja ei kuitenkaan tuloutettu teekkariyhteisölle, vaan ne jäivät pääosin yhdistyksen omaan käyttöön. Hiljalleen yhdistyksen olemassaolo unohtui ylioppilaskunnalta ja yhdistys katkaisi yhteyden 1940 – 1960-lukujen ns. vanhoihin jäseniin.
1990-luvun alussa Polyteekkarimuseon rakentamisen yhteydessä TKY:n edustajat löysivät mapin, jonka selässä luki Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys. Mielenkiinto tuntematonta yhdistystä kohtaan heräsi, ja selvitysten jälkeen TKY ryhtyi peräämään edustusoikeuttaan yhdistyksen hallituksessa sekä avustuksia teekkaritoimintaan. Ylioppilaskunnan aloitteet tyrmättiin yhdistyksen puolelta. Ylioppilaskunta lähestyi yhdistyksen vanhoja jäseniä ja etenkin sen perustajajäseniä, jotka ryhtyivät peräämään jäsenoikeuksiaan ja vaatimaan yhdistystä toteuttamaan alkuperäistä sääntöjenmukaista tarkoitustaan – teekkaritoiminnan tukemista. Alkoi toistakymmentä vuotta kestänyt ja kuusitoista oikeuden ratkaisua käsittänyt oikeustaistelu, joka päättyi vanhojen jäsenten ja TKY:n voittoon. Valta yhdistyksessä oli taas vaihtunut.
TTEY:n uusi laillinen hallitus palautti yhdistyksen varat vastaamaan sääntöjen alkuperäistä tarkoitusta lahjoittamalla vuonna 2006 TKY:n alaisuuteen perustettuun Teekkaritoiminnan edistämisrahastoon yli viisi miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna yhdistys lahjoitti ylioppilaskunnalle 700 000 euroa.
Vuonna 2008, yhdistyksen täyttäessä 60 vuotta, alettiin pohtia, mitä yhdistyksellä tulisi tulevaisuudessa tehdä. Oikeustaistelut olivat käytännössä päättyneet, varallisuus lahjoitettu ylioppilaskunnalle, eikä yhdistyksellä enää ollut varsinaista aatteellista toimintaa lukuun ottamatta tiettyjen edustajien nimeämistä. Jotain oli tehtävä.
PTK:n ja TTEY ry:n yhdistyminen
Kesällä 2008 perustettiin Aalto-korkeakoulusäätiö, ja työ Aalto-yliopiston perustamiseksi käynnistyi. Vuoden 2010 alusta TKY:n toiminta siirtyisi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnaksi. Teekkariyhteisöä varten ei haluttu perustaa erillistä yhdistystä, vaan TKY:n lähtökohtana oli, että teekkaritoiminta pysyy elinvoimaisena osana AYY:a. TKY halusi kuitenkin siirtää tietyt teekkariperinteisiin liittyvät vastuut, velvollisuudet ja esineet jollekin riittävän jatkuvuuden omaavalle teekkarihenkiselle oikeushenkilölle. Pyöreän tornin kiltaa pidettiin mahdollisena perinteiden vaalijana, mutta se oli pelkkä ylioppilaskunnan yhteydessä toimiva henkilöyhteenliittymä vailla sääntöjä ja toimivaa hallintoa. TKY toivoi myös, että PTK itsenäistyisi, sillä pääosin yhtä tieteenalaa edustavan yhteisön ei nähty istuvan kovin hyvin osaksi monitieteellisen AYY:n toimintaa.
PTK:n rekisteröiminen olisi vastannut useaan haasteeseen. Tosin uusien yhdistysten perustamista haluttiin välttää. Samalla aatteellista toimintaa vailla olevalla TTEY:llä ei nähty sellaisenaan olevan tulevaisuutta. Koska valtaosa TTEY:n jäsenistä oli PTK:n arwoisia, syntyi ajatus näiden yhteisöjen yhdistämisestä. Edut olivat moninaisia. TTEY:n edustukset Kaute-säätiössä ja TTER:ssä sekä Ylioppilasterveys ry:n jäsenyys voitaisiin säilyttää vahvan jatkuvuuden ja aatteellisen toiminnan omaavassa yhdistyksessä, TKY voisi siirtää haluamansa vastuut vankalle juridiselle henkilölle ja lisäksi vältettäisiin taas uuden yhdistyksen perustaminen.
Keväällä 2009 PTK:n raatiin valittiin TTEY:n johtokunnan jäsenet. Yhteisen hallinnon myötä aikaansaatiin tehokas muutosorganisaatio, jonka tärkeimpänä tehtävänä oli muuttaa TTEY:n säännöt vastaamaan PTK:n tarkoitusperiä. Samalla yhdistyksen nimi muutettaisiin Pyöreän tornin kilta ry:ksi, ruotsiksi Runda tornets gille. Muita keskeisiä kysymyksiä oli miten toteuttaa PTK:n arwoisten rekrytointi tulevan PTK ry:n jäseniksi sekä yhdistyksen jäsenrekisterin hoitaminen. Sääntömuutos hyväksyttiin TTEY:n vuosikokouksessa 18.3.2010, jolloin TTEY:n kunniakas historia otti uuden harppauksen teekkaritoiminnan tukemisen taipaleella, tällä kertaa muuttumalla perinteitä vaalivaksi puhtaasti aatteelliseksi yhdistykseksi.